Ammatillinen vuorovaikutus: Oletko antaja, ottaja vai tasaaja?
"Ihmisen todellinen mitta on, miten hän kohtelee jotakuta, joka ei voi tehdä hänelle mitään hyvää."
– Samuel Johnson
Jokainen laadukas ihmissuhde tarvitsee hyvänä pysymiseen vastavuoroista vuorovaikutusta. Hyvässä vuorovaikutuksessa kaksi tai useampi osapuoli toimii toisiaan kohtaan samalla tavalla, antaen ja saaden vuorotellen toisiltaan. Se on tasapainoa ottamisen ja antamisen välillä, jossa molemmat osapuolet hyötyvät, kokevat tulevansa kohdatuksi ja arvostetuksi.
Ammatillinen vuorovaikutus: Oletko antaja, ottaja vai tasaaja?
Organisaatiopsykologi Adam Grant jakaa ihmiset kolmeen kategoriaan tämän vastavuoroisuuden perusteella:
- Antajat (eng. givers) keskittyvät muihin, ominaista auttaa vilpittömästi muita odottamatta vastapalvelusta
- Ottajat (eng. takers) keskittyvät itseensä ja omiin tarpeisiinsa, ovat valmiita auttamaan saadessaan jotain takaisin
- Tasaajat, tasapainoilijat tai yhteensovittajat (eng.matchers) ovat yhdistelmä antajaa ja ottajaa, tyypillinen ajattelutapa "jos annat minulle, annan sinulle"
Grantin mukaan "ottajat" ovat myrkkyä työyhteisölle, sillä he asettavat oman etunsa koko organisaation edelle. Nyky-yhteiskunnan suorituskeskeisessä maailmassa itsensä etusijalle asettaminen on toisinaan kuitenkin tarpeellista, jotta oma hyvinvointi tai urakehitys ei jää muiden jalkoihin. Ohjakset tulee kuitenkin ottaa omiin käsiin kestävästi – ei muita polkemalla.
Antajat haluavat auttaa muita menestymään yhdessä hänen kanssaan. Jos antajalta kuitenkin uupuu terve rajojen asettaminen, riskinä on oman hyvinvoinnin kustannuksella joustaminen. Kun "antaja" suostuu aina ylitöihin, tuuraamaan ja tekemään itselleen kuulumattomia tehtäviä toisia auttaakseen hän voi vahingoittaa sillä omaa työssäjaksamista ja hyvinvointia. Useimmiten myös "ottajat" käyttävät "antajia" häikäilemättömästi hyväkseen edes auttaakseen omaa nousukiitoa organisaatiossa.
Monien työpaikkojen kulttuurit ja mittarit kannustavatkin olemaan tasaajia – sopivassa suhteessa kumpaakin, tilanteet ja olosuhteet huomioiden.
(Grant, 2013)
Miten onnistua joustamaan ilman, että palaa loppuun?
Mikäli tunnistat itsessäsi tai tiimissäsi vahvan antajan, tässä on neljä kullanarvoista vinkkiä, joiden avulla unelmien tavoittelu onnistuu sydämellisesti mutta uupumatta:
Aseta rajat: Ylläpidä tervettä tasapainoa omien ja muiden tarpeiden välillä – opettele sanomaan tarpeen vaatiessa "ei" oman hyvinvoinnin takia.
Suosi "viiden minuutin palveluksia": Näin autat muita, mutta sinulle jää aikaa tehdä myös omat työsi.
Rakenna tukiverkosto: Uskalla pyytää ja ottaa vastaan apua myös itse.
Etsi "kaikki voittavat" -ratkaisuja: Kun sinulta pyydetään apua, mieti, miten voisit olla hyödyksi autettavan lisäksi myös itsellesi, tiimille ja koko organisaatiolle.
(Grant, 2013)
Tukea tasapainon löytämiseen – lyhytterapia työhyvinvoinnin työkaluna
Ammatillisen vuorovaikutuksen solmukohtien avaaminen vaatii usein pysähtymistä ja asioiden katsomista erilaisesta näkökulmasta. Rajojen asettamista, itselle haitallisen toimintamallin ja kuormituksen tunnistamista. Joskus työyhteisön tahti huimaa päätä sen verran kovasti, että omasta työssajaksamisesta huolehtiminen unohtuu ennen kuin uupumus jo kolkuttelee ovelta
Autan yrityksiä rakentamaan parempaa työhyvinvointia ja työssäjaksamista, henkisesti kestävämpi ja toimivia työyhteisöjä. Tarjoan työssäjaksamisen edistämisen palveluita lyhytterapian keinoin. Lyhytterapeuttinen tuki on ratkaisukeskeistä, matalan kynnyksen apua, joka antaa työntekijöille ja esihenkilöille konkreettisia työkaluja esim:
Omien rajojen asettamiseen ja jaksamisen tukemiseen
Työyhteisön vuorovaikutushaasteiden ja ristiriitojen ratkomiseen
Stressinhallintaan ja palautumisen edistämiseen ennen kuin kuormitus kasvaa liian suureksi
Kun työntekijät oppivat pitämään huolta itsestään, koko organisaatio voi paremmin. Haluatko tukea tiimisi jaksamista ja ammatillista vuorovaikutusta?