Olenko liian vaativa?

Kuva: Gerd Altmann / Pixabay
Kuva: Gerd Altmann / Pixabay

Olenko liian vaativa?

Tarpeiden erilaisuus on luonnollinen osa jokaista ihmissuhdetta. Jokaisella ihmisellä on oma historiansa, temperamenttinsa ja tapansa kokea läheisyyttä, turvaa ja huomiota. Henkilökohtaiset tarpeet harvemmin asettuvat täydellisesti yhteen - josta syntyy riittämättömyyden ja liikaa vaativuuden tunteita.

Vaadinko liikaa vs. annanko liian vähän?

Tarpeitaan esittävä osapuoli saattaa epäillä itseään, kun oma tarve läheisyyteen, varmuuteen tai yhteyteen
kohtaa toistuvasti toisen rajat. Siinä voi syntyä tunne, että omat tarpeet ovat liiallisia, jolloin oma mieli kyseenalaistaa vaatiiko liikaa toiselta. 
Vastavuoroisesti suhteen toinen osapuoli voi kärsiä riittämättömyyden tunteesta. Mikä syntyy usein siitä, että haluaisi vastata toisen tarpeisiin mutta oma rajallisuus ei annakaan sille siimaa, jonka myötä tulkitsee itsensä epäonnistuneeksi ja huonoksi kumppaniksi.

Kun tarpeet eivät kohtaa — miten toimia niissä hetkissä?

Suhteen toimivuuden kannalta ratkaisevaa ei ole se, että suhteen osapuolten tarpeet olisivat täysin samanlaiset, vaan se, miten niiden erilaisuutta pystytään kantamaan yhdessä. Kun riittämättömyyden ja liikaa vaativuuden tunteet tunnistetaan osaksi suhteen dynamiikkaa, syntyy tilaa myötätunnolle, ymmärykselle ja hyväksynnälle.

Konkreettisia tapoja toimia hetkissä, kun tarpeet eivät kohtaa:

1. Nimetkää tilanne ilman syyttämistä

Ensimmäinen askel on huomata ja sanoittaa, mitä tapahtuu: 

"Meidän tarpeet taitavat tässä kohtaa olla erilaiset." 

Kun tilanne sanoitetaan rauhallisesti, se ei enää näyttäydy kummankaan vikana vaan yhteisenä haasteena.

2. Kerro tarve, älä syytöstä

Usein viestimme tarpeen kritiikin kautta. Sen sijaan voi sanoa:
"Tarvitsisin nyt enemmän yhteistä aikaa." tai "Tarvitsen hetken omaa tilaa, jotta jaksan olla läsnä."

3. Kuuntele toisen kokemus loppuun

Moni konflikti syntyy siitä, että kumpikin puolustaa omaa tarvettaan. On hyvä muistaa että kumpikaan tarve ei ole oikein tai väärin, ne ovat vain erilaisia. Kun toinen tulee aidosti kuulluksi, puolustus usein pehmenee ja yhteinen ratkaisu löytyy helpommin.

4. Hyväksy rajallisuus

Kukaan ei voi täyttää kaikkia toisen tarpeita. Suhteessa tärkeää on, että molemmat yrittävät liikkua hieman toistensa suuntaan — ei täydellisesti, vaan riittävästi. 

Mikä olisi riittävä kompromissi, mikä sopii kummallekin?

5. Etsi pieniä yhteisiä ratkaisuja

Usein ratkaisu ei ole joko–tai, vaan jotain siltä väliltä: enemmän yhteyttä joissain hetkissä, enemmän tilaa toisissa. Mikä teidän kohdalla on se, mikä on mahdollista toteuttaa? Mistä on helpointa aloittaa?

Pariterapia työkaluna yhteisen ymmärryksen rakentamisessa

Olenko liian vaativa? Tai kenties sittenkin riittämätön? Kun parisuhde ajautuu solmuun, nämä kysymykset nousevat usein pintaan. Ne ovat kuitenkin vääriä kysymyksiä, sillä tarpeista ja rajoista puhuttaessa ei ole kyse oikeasta tai väärästä. Kyse on siitä, että te kaksi olette erilaisia. Tärkeintä on synnyttää suhteeseen tunne, että näiden erojen kanssa ollaan samalla puolella ja kumpikin ymmärtää toisen näkemyksen asiaan.

Pariterapian vastaanotolla on mahdollista tutkia ja kehittää yhteistä vuorovaikutusdynamiikkaa ja lisätä molemminpuolista ymmärrystä.

Share